Rauhoitu

Olen vannoutunut mindfulness-ihminen. Valaistunut guru suorastaan. Mutta kun ne keinot oikeasti toimii ja nyt asiaan on alettu herätä lääketieteessä ja mielenterveystyössäkin ja sitä on tutkittu. Meditointia aina kehutaan kovasti, mutta ihmisten käsitys siitä mikä on meditaatio on aika yksioikoinen: istutaan paikallaan ja tuijotetaan jonnekin ja ehkä hymistään jotain ommmmmia tai lasketaan hengitystä.

Sekin toimii. Joillakin, joskus. Mutta jos mieli ja ruumis ovat kovin levottomia tai ahdistuneita, ei se ehkä onnistu. En missään nimessä väitä, että minun neuvoni ovat minkään tason Oikeaa ja Aitoa meditointia tai mindfulnessia, mutta minulle ja joillekin tutuille ne ovat toimineet, joskus ainakin. Eikä se yleensä pahasti haittaa, jos kokeilee. Voi toki haitatakin, mutta siitä minä en ota mitään vastuuta.

Perusajatus: ruumis ja mieli ovat yhtä, ja jos toisen saa asettumaan, niin toinen seuraa edes jossain määrin perässä. Eli jos olo tuntuu täysin sekopäiseltä, niin sitten on pakko yrittää saada olonsa fyysisesti jotenkin tasoittumaan ja pysymään tässä todellisuudessa. Joskus toimii rentoutus/tietoisuusharjoitukset ja joskus rankka liikunta, jotkut luukuttavat musiikkia niin ettei aivoihin mahdu muuta.

Väsymykseen auttaa lepo, mutta ahdistukseen auttaa usein sen muistaminen, että ahdistus on pitkälti fyysinen reaktio. Rentouta hartiat, hengitä syvään. Ja pidä ne hartiat alhaalla, rentoina. Tai kokeile vaikka jotain näistä:

 

1. Kynämeditaatio 

Ota ajastin, jonka voit laittaa soimaan tietyn ajan päästä. Tämä on tärkeää: et voi katsella kellosta, että milloin aika on kulunut, vaan odotat kärsivällisesti äänimerkkiä. Ota kynä ja paperia, mieluusti ihan tasavärinen puhdas arkki, mutta kirjekuoren takapuoli tai kassakuittikin kelpaa hätätilanteessa.

Laita ajastin soimaan, esim 2-10 minuutin päästä. Okei, voit aloittaa 30 sekunnistakin, mutta se ei kyllä yleensä riitä. Ala piirtää viivaa ylös alas ylös alas. Sellaista tiheää aaltoa. Oikein yrittämällä voit piirtää sisäänhengityksellä ylös, uloshengityksellä alas. Rauhallisesti ja hitaasti. Piirrä siihen asti, kun kello kilahtaa. Tulos näyttää tämäntapaiselta, tämä tosin on väkerretty hiirellä, kynänjälki on nätimpää. Korkeudella ei ole väliä, tiheydelläkään ei suurta, mutta tiheämpi vaatii enemmän keskittymistä, ettei viivat mene solmuun ja ristiin.

Joissain kynämeditaatioissa suositellaan mitä tahansa piirustelua, sellaista mitä ennen vanhaan harrastettiin puhelimessa puhuessa. Sitäkin voi kokeilla, mutta ainakaan minulla se levottomassa tai ahdistuneessa mielentilassa ei toimi, koska pitää päättää mitä piirtää, vaikka piirtäisi ihan nonsenseä. Mutta sitäkin voit kokeilla.

 

2. Mandalameditaatio

Menee jo melkein hörhöilyn puolelle, mutta mandalan piirtäminen on perinteinen meditaatiokeino. Tässäkin on se riski, että angstissa ja vauhdissa ei keksi mitä piirtää, mutta voit kokeilla olisiko se sinulle toimiva keino. Monotonisuus tulee kahdeksasta (tai valitse haluamasi luku) toistosta. Hyvä youtube-ohje on esim. tässä:

Jos mandalan piirtäminen on liian haastavaa, voit hankkia valmiita mandaloita ja värittää niitä! Netti on täynnä printattavia mandalakuvia, ja mandalavärityskirjoja voi tilata esim. Adlibriksestä. Joku näkyi myynnissä esim Tigerissäkin, ja kirjakaupoistakin voi löytyä. Mandalan etu tavallisiin värityskuviin on abstraktius (jos valitsee sellaisen, eikä prinsessa-mandalaa) jolloin värin voi valita aivan vapaasti miettimättä onko se nyt oikea. Ja se toisto. Saman toisto auttaa meditaatiofiilikseen.

 

3. Kävelymeditaatio

Tossua toisen eteen - tietoisesti. Keskity tuntemaan alusta, jalkojesi liike, lihakset, kaikki aistimukset kehossa. Jalan rullaaminen hitaasti. Hyvän meditaatiofiiliksenhän voi saada esim. juostessa tai uidessa pitkään. Siinäkin on ideana se monotoninen toisto. Voit kokeilla hyvin hyvin hidasta kävelyä luonnossa, keskittyen aistimaan joka askelella alustaa ja tunnetta itsessäsi. Tai yhtä hyvin ääniä ympärilläsi. Liikenteen seassa ei kannata meditoida. Tässä yksi ohje, mutta tärkeää on muistaa, että et ota ahdistuneena metrin halkaisijaltaan olevaa ympyrää, jota alat paahtaa vimmaisesti. Tarkoitus on rauhoittua, joten hidasta, hidasta, hidasta. Kaikkihan tietävät ne häkissä eestaas monotonisesti kävelevät tiikeriparat eläintarhoissa? Mistäpä muusta siinä onkaan kyse, kuin yrityksestä tyynnyttää ahdistunut mieli. Hidasta liike, mieli seuraa perässä.

 

4. Aistimeditaatio

Tämä on ihan oma ahdistuksenpurkukeinoni, joten tähän en voi laittaa viitettä, enkä ota vastuuta mistään tavallistakaan vertaa. Kuulokkeet korville ja jotain ääntä sieltä, ei liian tartuttavaa ja huomiota herättävää. Rento asento, silmät kiinni, ja käteen joku esine, jota sitten siirtelee kädestä toiseen hiiiiitaaasti tunnustellen, keskittyen niihin tuntoaistimuksiin ja visualisoimaan sitä esinettä.

Jos musiikkina ei nappaa perinteinen tiibetiläishenkinen zenmeditaatiomusa (joka on mulle ainakin liian "heikkoa"), niin kokeile hakea vaikka jotain intiaani- tai saamelaismusaa, tai vaikka bollywoodia! Idea on, että yrität keskittyä siihen tuntoaistimukseen ja jättää sen musiikin taustalle, jolloin se musiikki "syö" osan niistä ylivirittyineistä fiiliksistä, mutta kuitenkaan musiikki ei saa viedä keskittymistä itseensä. Fokuksen pitäisi olla siinä, että yrität käsillä tunnustella esinettä ja luoda siitä mielikuvaa, miten näkisit sen. Musiikki ei saa olla mitään sellaista omaa tärkeää tunnetiloja herättävää, ei mitään sanoituksia joita voisit kuunnella vaan nimenomaan aistimuksia leikkaavaa äänimassaa.